torstai 1. tammikuuta 2015
mielipiteitä
Keväällä hän ehdotti minulle, että voisin käydä lainaamassa kirjastosta koraanin ja lukemalla sitä tutustuisin paremmin hänen kulttuuriinsa. Luinkin sitä hieman, mutta pian jo huomasin ettei mies itsekään ehkä ollut kirjaa lukenut, joten en ottanut asiaa kovin vakavasti. Hän halusi kovasti kanssani kihloihin ja naimisiin ja lapsen väliimme. Lapsi kasvatettaisiin muslimiksi, johon minulla ei olisi sanomista. Hän ei saisi pakottaa minua kääntymään uskontoonsa, mutta toisteli jatkuvasti, että olisi hienoa jos olisimme samassa uskonnossa koko perhe. Ajatus kääntymisestä toiseen uskontoon tuntui vieraalta ja ilmoitinkin kantani tästä. Jos en kelpaisi kristittynä, en haluaisi olla koko suhde projektissa edes mukana. Riitelimme tästä asiasta usein ja kun yritin tuoda oman näkökulmani esiin, minut latistettiin täysin eikä annettu puheenvuoroa. Tämä tuntui todella turhauttavalle.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti